Lukutaidoton

Nainen istuu työläispöytänsä ääressä kellojen tehtaassa Sveitsissä. Hän on Agota Kristof. Laatikossaan Agotalla on paperi ja kynä. Kun ajatus saa muodon, hän kirjaa sen ylös. Nainen ei tunne paikallista kieltä, mutta kirjoittaa ja ajattelee siinä vieraassa kielellä, joka on hänelle vihollinen. Tehtaalla muutenkin on vaikea puhua millään tavalla: koneet pitävät liikaa meteliä. Puhua voi vain vessassa tupakkaa nopeasti polttaen. Nainen kertoo tarinansa, se on tarina maanpaosta, juuriltaan repimisen kokemuksesta, julmuuksista. Hän haluaisi kertoa jotain itsestään, mutta voidakseen tehdä sen hänen täytyy keksiä naamioita. Ja niin, odottamatta, löydämme itsemme hänen romaaneihinsa. Nainen muuttuu vuorotellen Lucaksen, Clausen, Sandorin, Linen… Mutta vain hetkeksi. Löydymme keskeltä unta tai tiheän lapsuusmuiston ytimeen: vain niin kirjailija voi kertoa meille sen, mitä hän tietää. Mutta sitten palaamme aina siihen huoneeseen, kellojen tikitykseen ja nykyhetken ääneen. Kielen, jolla nainen meille puhuu, hän ei itse valinnut. Se on hänelle määräytynyt sattumalta, olosuhteiden kautta. Hän tekee parhaansa. Se on haaste. Analfaabetin haaste. Päivät: - lauantai 28. marraskuuta klo 20.30 - sunnuntai 29. marraskuuta klo 16.30